Ei voi kun­nioit­taa it­se­ään, el­lei it­se tee jo­tain

Mai Kivelä vieraili Lempäälässä 9.12. 2024. Vierailun teema oli "Kestävää elämää lajina muiden joukossa". Juttu on julkaistu Vasen kaista -verkkolehdessä 3.1.2025. https://vasenkaista.fi/
Kuva: Jari Kosola Kuva: Satu Kosola
Kuvassa vasemmalla Alisa Piipponen, Mai Kivelä ja tilaisuuden yleisöä
“Ei voi kunnioittaa itseään, ellei itse tee jotain”
Lempäälän Vasemmisto sai nauttia Mai Kivelän vierailusta joulun alla 9.12.2024.
Kiireinen kansanedustaja sekä suuren valiokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsen kertoi, että vaikka kansanedustajan työ on välillä kuluttavaakin, niin hän on kuitenkin erittäin onnellinen, että saa tehdä merkityksellistä työtä tärkeiden asioiden äärellä. Ennen kansanedustajan työtä Mai on työskennellyt mm. Animaliassa.
Mai Kivelää haastatteli sihteerimme Alisa Piipponen. Vierailun teemana oli “Kestävää elämää lajina muiden joukossa”. Lähdimme liikkelle siitä, onko turkistarhauksen kieltäminen Suomessa näköpiirissä.  Mai Kivelä kertoi, että Eduskunnassa säädettiin viime kaudella eläinten hyvinvointilaki. Myös eläinlääkäriliitto on ottanut tarhaukseen kielteisen kannan. Lisäksi THL on huolissaan tautiturvallisuudesta, sillä esim. influenssataudit leviävät turkistarhoilla.
“On häkellyttävää on, että tällä hetkellä valtio käyttää enemmän veroeuroja lintuinfluenssan ja muiden tautien torjuntaan ja niiden tuhojen korvauksiin, kuin mitä turkistarhaus tuottaa veroeuroja.” Kivelä kuvaili.
Turkistahojen määrä on laskenut paljon. Joitakin vuosia sitten tarhoja oli kolminumeroinen määrä, tällä hetkellä 280. Mai Kivelä ei myöskään pidä todennäköisenä sitä, että tuotanto siirtyisi Kiinaan: “Kun tarhaus kielletään Euroopassa ja turkistuotteiden kysyntä laskee, ei niitä kannata myöskään tuottaa Kiinassa”.
Eduskunnassa on juuri käsittelyssä kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämisestä. Vaalikonevastausten perusteella eduskunnan enemmistö olisi tarhausta vastaan, joten turkistarhauskiellolla on toivoa.
Sivusimme myös toista kansalaisaloitetta: eläinoikeusjuristeilla on pitkän aikavälin tavoite saada eläinten oikeudet perustuslakiin. Animal Law on kansainvälinen ilmiö.
Alisa Piipponen johdatteli keskustelun tehoeläintalouteen. Yhteiskunnassa eläin nähdään edelleen biomassana ja omaisuutena, vaikka eläimyyttä ei eläimeltä voikaan poistaa. Milloinkaan aiemmin ihmisen historiassa eläimiä ei myöskään tapettu näin paljon. Nykyisenkaltainen ruokajärjestelmä ei voi kestää.
Surimme yhdessä viennin valopilkuksikin mainittua Atrian uutta ruokatehdasta, missä teurastetaan yli 100 000 broileria vuorokaudessa. Kivelä kertoi, että yli puolet elintarviketeollisuuden kasvusta tulee kasvipohjaisista tuotteista ja lihan kulutuksen kasvu on jo taittunut, “Ruokatottumuksien muutoksessa vaikuttavuus tulee siitä, että iso joukko ihmistä tekee jotain – esimerkiksi vähentää lihansyöntiään, kuin että harvat ihmiset tekevät radikaaleja muutoksia”, Mai Kivelä summasi. Hän arveli, että seuraavat innovaatiot tulevat luultavasti koskemaan solutaloutta.
Keskustelun lopussa puhuimme myös kuntavaaleista. Mai kannusti nostamaan teemaksi luontoon liittyviä asioita. Vinkkejä voi saada esimerkiksi puolueen sivuilta löytyvästä Vasemmistoliiton ilmastonmuutosohjelmasta.
Vasemmistoliiton Lempäälän kunnallisjärjestö
Satu Kosola, Jenni Joru